Nuoriso-osaston koskemattomuussuunnitelma

1. Suunnitelman tarkoitus

  • Turvata lapsen/nuoren henkilökohtaista koskemattomuutta, kasvua, kehitystä ja hyvinvointia.
  • Suojella seksuaalirikoksilta ja turvallista kasvua vaarantavilta tekijöiltä (mm. väkivalta ja huumeet).
  • Kunnioittaa yksityisyyden suojaa.
  • Luoda oikeasuhteinen ja tarkoituksenmukainen menettely sekä palokuntien että viranomaisten kannalta.

Lasten ja nuorten kanssa toimittaessa sääntöjen on oltava mahdollisimman yksityiskohtaiset ja selkeät. Kaikkien on sitouduttava niihin. Säännöt suojaavat myös aikuisia ja kouluttajia mahdollisilta epäilyiltä. Ne mahdollistavat turvallisen toiminnan sääntöjen sallimissa rajoissa. Epäasiallisen käytöksen selvittäminen helpottuu, kun voidaan vedota yhteisesti hyväksyttyihin sääntöihin.

Toimitaan lasten ja nuorten edun mukaisesti. Lasten ja nuorten turvallisuus on tärkeintä. Huolehditaan, että mahdollinen häirintä tai hyväksikäyttö ei jatku. Mikäli aikuisen käyttäytyminen alkaa liukua väärään suuntaan, se otetaan puheeksi hänen kanssa välittömästi. Myös nuoren epäasialliseen käyttäytymiseen aikuista kohtaan puututaan heti.

Mikäli kyseessä on vakava epäily häirinnästä tai hyväksikäytöstä, mahdollisen uhrin ja tekijän välinen kanssakäyminen lopetetaan, kunnes asia on selvitetty. Jos lapsen tai nuoren vanhemmat eivät ole tietoisia tilanteesta otetaan heihin yhteyttä. Jos teko tai sen yritys täyttää rikoksen tunnusmerkit ollaan viipymättä yhteydessä poliisiin ja lastensuojeluviranomaisiin.

2. Nuorten koskemattomuuden turvaaminen

  • Nuoriso-osaston harjoitukset, leirit ja muut tapahtumat suunnitellaan siten, että paikalla on aina kaksi toimihenkilöä. Mikäli se ei onnistu, tekee osaston johto tapahtumalle omat ohjeensa, jos tapahtuman luonne muutoin estää nuoren henkilökohtaisen koskemattomuuden turvaamisen.
  • Nuoriso-osaston kouluttajat osallistuvat koulutuksiin, joissa käsitellään nuorten kanssa toimimista ja nuorisotyön kehittymistä. Kouluttajat pyrkivät omalla toiminnallaan vahvistamaan avointa ja nuoren koskemattomuutta kunnioittavaa ilmapiiriä.
  • Uudet kouluttajat perehdytetään nuorten kanssa toimimisen sääntöihin ja toimintatapoihin. Heitä ohjataan ja tuetaan. Uudelta kouluttajalta pyydetään kuittaus perehdytyksen jälkeen.
  • Nuoriso-osastossa satunnaisesti kouluttavien kanssa käydään läpi tämä suunnitelma.
  • Nuoriso-osaston kouluttajaksi hakeutuva haastatellaan ja perehdytetään siten, että hän ymmärtää nuoren koskemattomuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavat asiat.
  • Nuoriso-osaston johtajan tai kouluttajan vaihtaessa palokuntaa siirtymisen syy pyritään selvittämään edellisestä palokunnasta.
  • Häirintää ehkäisevää ilmapiiriä vahvistetaan ohjeistuksella ja tiedottamalla. Ohjeistus on kaikkien luettavissa VPK:n nettisivuilla.

3. Rikostaustan selvittäminen

Vuodesta 2003 on ollut voimassa laki (504/2002) lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Se koskee työ- ja virkasuhteessa tehtävää työtä. Laki velvoittaa työnantajan tarkistamaan työntekijän rikostaustan laissa mainituissa tilanteissa.

Toukokuussa 2014 voimaan tullut laki (148/2014) koskee lasten parissa tehtävää vapaaehtoistyötä. Se antaa toiminnan järjestäjälle mahdollisuuden tietyin edellytyksin selvittää vapaaehtoisen rikostausta.

Lain tarkoituksena on turvata lapsen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä suojella seksuaaliselta hyväksikäytöltä, riistolta, väkivallalta ja huumeiden käytöltä. Lasten turvallisuutta ja koskemattomuutta edistetään parhaiten toimintatapoja kehittämällä.

Vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen on vain täydentävä lasten turvallisuutta varmistava toimenpide. Sillä pyritään estämään sellaisten henkilöiden toimiminen lasten parissa vapaaehtoisena, jotka ovat aiemmin syyllistyneet lasten turvallisuutta vaarantaviin seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikoksiin. Tietoisuus siitä, että rikostausta voidaan selvittää, auttaa ehkäisemään ongelmia.

Rikosrekisteriotteen hakulomake löytyy täältä. Nuoriso-, liikunta- ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöt Allianssi, Valo ja SOSTE sekä kulttuurialan toimijoita edustavan Taiteen edistämisen keskus Taike ovat yhdessä tuottaneet erillisen toimintaohjeen yhdistyksille.

4. Esimerkkejä epäasiallisesta käytöksestä

  • Nimittely ja uhkailu
  • Seksuaalisesti vihjailevat eleet tai ilmeet
  • Vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset tai kysymykset
  • seksuaaliseksi tarkoitettu koskettelu, kuten nipistely, suutelu, puristelu
  • halventavat ja ”ronskit” seksistiset vitsit sekä epäasialliset
  • seksuaalisuuteen liittyvät puheet
  • seksuaalissävytteiset puhelinsoitot, tekstiviestit, sähköpostit, kirjeet tai muut yhteydenotot
  • seksuaaliseen kontaktiin pakottaminen tai siihen painostaminen
  • suosiminen, syrjiminen, vähättely, kiusaaminen tai muu alistaminen
  • muista nuorista eristäminen tai sivuuttaminen
  • toistuva epämieluisten tehtävien teettäminen ja nöyryyttäminen
  • syrjintä sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, kansalaisuudesta, iästä, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, vakaumuksesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä

Epäasiallista käytöstä ei ole:

  • tavanomainen koulutukseen liittyvä ohjaus kuten ohjeet, käskyt, kiellot ja komennot
  • koulutukseen liittyvä kosketus, kuten esimerkiksi haavan sidontaa koulutettmessa

Erityisesti huomiota tulee kiinnittää epäasialliseen kielenkäyttöön.

Myös nuorten keskinäinen koskettaminen tulee huomioida koulutuksessa. Erityisesti iältään nuorempien kanssa.

Aikuinen on aina vastuussa nuorten hyvinvoinnista ja rajojen kunnioittamisesta. Yksinkertaistettuna, ei tarkoittaa aina ei, ja vain kyllä tarkoittaa kyllä, nuori päättää.

5. Millaisia asioita nuoriso-osastossa voidaan havainnoida?

  • Seuraa ja kuuntele nuoria. Aikuinen saattaa huomata, että pinnan alla tapahtuu.
  • Häirinnän havaitseminen on vaikeaa, koska se ei välttämättä näy mitenkään. Havainnoi kehon kieltä, vetäytyykö nuori, pelästyykö kosketusta, vaihtaako kiusallista puheenaihetta.
  • Kiinnitä huomiota karttaako nuori tiettyä aikuista, esimerkiksi lähtemällä pois samasta tilasta.
  • Viettääkö nuori epätavallisen paljon aikaa jonkun aikuisen kanssa. On ehkä hieman liian lähellä ja puhuu toisella tavalla.
  • Syntyykö osastoissa ”kuppikuntia”. Jääkö joku joukosta ulos.
  • Somessa tapahtuvaa häirintää, kiusaamista tai epätoivottuja kuvia on vaikeaa nähdä ja jäljittää. Nuoria voi valistaa minkälaista häirintä somessa voi olla.
  • Nuorilta voi kysyä suoraan asioista ja luoda avointa puhumisen kulttuuria.

Nuoret ovat hyviä pitämään salaisuuksia. Siksi epäasialliseen käytökseen voi olla vaikea puuttua. Nuori saattaa tuntea pettävänsä oman ”porukkansa” kertoessaan asioista eteenpäin. Hän voi pelätä seurauksia. Mitä nyt tapahtuu? Saavatko kaikki tietää? Mitä jos olenkin väärässä? Mitä jos minulle nauretaan tai jään porukasta ulos?

Epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisy alkaa palokunnan johdon ja vastuuhenkilöiden aktiivisesta roolista. Tämä tarkoittaa sitä, että palokunta viestii nuorille, vanhemmille, kouluttajille ja kaikille, että minkäänlaista häirintää tai kiusaamista ei suvaita. Lisäksi palokunta antaa selkeän tavan raportoida häirinnän kokemuksista.

Jos valta-asemassa olevat vain passiivisesti seuraavat sivusta häirintää ja kiusaamista sekä ovat hiljaa tai jopa kieltävät asian, se luo nuorille vaikutelmaa, että häirintä on hyväksyttävää.

On tärkeää, että viestitään selkeästi toiminnan arvoista. Siitä mikä on sallittua ja kiellettyä. Pitämällä näitä asioita esillä kannustetaan yksilöitä puhumaan, jos jokin asia koetaan palokunnan arvojen vastaiseksi. Osaston kouluttajat voivat pitää näitä asioita esillä, koska silloin on helpompi tulla puhumaan, jos joku asia mietityttää.

”Meillä kaikki saavat harrastaa ilman pelkoa tulla kiusatuksi tai häirityksi. Meillä kaikki saavat olla omanlaisia, ilman pelkoa kiusaamisesta, syrjinnästä tai häirinnästä.”

6. Suunnitelman hyväksyminen ja käyttöönotto

Suunnitelma on hyväksytty käyttöön palokunnan hallituksen kokouksessa 29.12.2025. Suunnitelma astuu voimaan 1.1.2026 alkaen. Muutoksista tähän ohjeeseen päättää palokunnan hallitus.

7. Liitteet

1) Rikostaustaote lasten ja nuorten kanssa toimimiseen

2) Vapaaehtoisen suostumus – Rikosrekisteriotteen hakeminen

3) Nuoriso-osaston uuden kouluttajan perehdytys

4) Häirinnän kokemuksiin puuttuminen

Suunnitelman taustalla on laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä (148/2014). Suunnitelman laatimisessa on hyödynnetty SPEK:n suosittelemaa ohjetta, jonka ovat tuottaneet nuoriso-, liikunta- ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöjen Allianssi, Valo ja SOSTEn sekä kulttuurialan toimijoita edustavan Taiteen edistämisen keskus Taike. Myös palokuntien jo olemassa olevia ohjeistuksia on hyödynnetty tämän ohjeistuksen tekemisessä, samoin Väestöliiton tuottamaa Et ole yksin -aineisto urheiluseuroille.

versio 1.0, voimaantulopäivä 2026-01-01